FODMAP-ruokavalio ei ole koko kansan ruokavillitys

“Onko pakko syödä chia-siemeniä, vaikka niillä saisikin täydellisen ulosteen?”

– Essi Myllyoja, MeNaiset

Vastaus: Ei ole.

Kirjani nimi oli sen verran herkullisesti niputettu samaan vihermehujen, pH-dieettien ja detoxin kanssa, että en voi olla kirjoittamatta aiheesta.

“En ole kiinnostunut kaloreista, ravintoarvoista, detoxista, superfoodista enkä todellakaan halua pitsapohjaani kukkakaalia.Rakastan yhä perunaa ja pastaa, vaikka jo kymmenen vuoden takainen karppausbuumi opetti ei-laihduttajatkin karttelemaan niitä.”

Huh, en minäkään ja minä sentään olen ammatiltani ravitsemusterapeutti. Toisen blogini Se erilainen fitness – blogin alaotsikko on “We don’t do calories”. Asiakastyössäkin niitä välttelen. Joudun tsemppaamaan välillä, kun pitää päivittää superfood-tietoutta (koska asiakkaat) tai kun minua pyydetään puhumaan paastomisesta (otin sen keikan, jotta kukaan tuotteita kaupusteleva tyyppi ei pääse kertomaan, miten tärkeää sen vihermehun juominen on elimistön puhdistautumiselle – se ei ole).

Pizzapohjani on kauraa, jotta minua ei pieretä enkä vaivu mahavaivoissa sängynpohjalle. Jos se olisi kukkakaalia, minulle nimittäin kävisi todennäköisesti juuri noin. (Menittekö sekaisin? Vehnä ja kukkakaali voivat molemmat tehdä suurina määrinä vatsaoireita niiden sisältämien FODMAP-yhdisteiden takia.) Pastaa syön mielelläni, valitsen sen vain täysjyväriisistä tehtynä. Peruna maistuu erityisen hyvältä kalaruokien kyytipoikana.

On erityisruokavaliota ja on dieettejä. Kun niistä puhuu, on hyvä tietää, mistä puhuu.

Superhyvää suolistolle! -kirjani on apukeino heille, joilla on herkkä vatsa ja ruoasta johtuvia suolisto-pulmia. Siinä esitelty FODMAP-ruokavalio ei missään nimessä ole koko kansan hyvinvointi- (tai pahoinvointi – riippuu miten tätä katsoo -) dieetti. Se on tarkoitettu niille 10-15 %:lle tyypeistä, jotka kärsivät ärtyvästä suolesta ja soveltuvin osin niille viidennekselle väestöstä, jotka kokevat, että heillä on herkkä vatsa.

Se on muuten aika moni. 10 % on 549 190 suomalaista ja se 20 % loogisesti yli miljoona. Marginaalista, miten sen nyt ottaa.

Ymmärrän, että vouhkaaminen on rasittavaa, mutta tavallaan se, mitä toivoin kirjanikin tekevän, on valottavan sitä, mitä tuommoinen jokapäiväinen riesa tekee ihmiselle ja miksi ruokavalio ja muut elämäntavat ovat tärkeitä.

FODMAP-ruokavalio on lisännyt elämänlaatuani potenssiin miljoona ja varmaan pelastanut masennukselta ja yleiseltä epätoivolta. Niin kettumainen tila ärtyvä suoli on. Olen monesti miettinyt, mistä raajasta luopuisin, jos se takaisi sellaisen suoliston, että minun ei tarvitsisi kikkailla ruokavalintojen kanssa. (Valinta vaihtelee. Munuaisen nyt antaisin any day.) Vaivat ovat sen verran ikäviä, että tämmöiset ajatukset taitavat olla aika tavallisia meidän herkkävatsaisten kesken.

Olen kuullut myös joidenkin tutkijoiden kommentoiva, että FODMAP-ruokavalio on haitallinen, koska  (neljän viikon) seurantatutkimuksissa se on vähentänyt bifidobakteereja suolistossa (mutta väheneekö pysyvästi?). Guess what? Harva krooninen kipupotilas jaksaa miettiä yhdenkään bifidobakteerin sielunelämää siinä jokapäiväisessä vessarallissa pierunhajuisessa asunnossa, jossa elää. Nyt laitan brutaalisti tilannekuvauksen tähän, vaikka se herkempiä järkyttäisi.

Tämä ero on siinä, kun asiasta puhuu tutkija ja kun siitä puhuu se, joka elää sitä elämää. Kumpikin puheenvuoro on arvokas, mutta toinen ehkä selventää vähän paremmin kuitenkin sitä, mistä tässä puhutaan ja mikä vaakakupissa painaa.

Koska joudun miettiämään ruokavalintoja oireiden takia, minun on usein vaikea tajuta, miksi kukaan vapaaehtoisesti haluaa dieettailla ja kikkailla ruokavaliolla – saati jojo-laihdutella ties millä kuurilla. Tämä ei ole mikään helpoin tie, mutta meille, jotka aidosti oikeasti kärsimme ruoan vaikutuksista – tavalla tai toisella – se voi olla pakko, ei mielen oikku. Vieläkin tärkeämpiä nämä seikat ovat keliaakikoille ja vakavista ruoka-aineallergioista kärsiville.

2012-07-05 10.17.45

Vatsavaivat vetää vakavaksi.

  3 comments for “FODMAP-ruokavalio ei ole koko kansan ruokavillitys

  1. Rea Peltola
    April 2, 2016 at 16:50

    Kiitos hyvästä kirjasta! Se selkiytti paljon sitä, miksi niin monenlaiset ruuat voivat aiheuttaa oireita.
    Minäkin olen kärsinyt lapsesta asti vatsavaivoista. Vanhemmiten olen oppinut valitsemaan syötäväni siten, että olen lähes oireeton nykyään. Säännöllinen syöminen, runsas liikunta ja stressin vähentäminen auttavat paljon.
    Mutta kovassa kiireessä en pysty syömään ollenkaan; vatsa ei kerta kaikkiaan ota vastaan ruokaa, nielemään ei pysty muuta kuin vettä ja ehkä palan suklaata.
    Siedän laktoosia jokin verran, useimpia kasviksia ja hedelmiä, ja useimpia viljoja myös. Syön paljon kasviksia, juureksia, hedelmiä ja kokojyväviljaa, liikun paljon, ja säännöllisesti ja rauhallisesti.
    Hapattamaton ruisleipä ei sovi, eikä kauraleipä. Kaurapuuron pystyin harjoittelun jälkeen ottamaan ruokavaliooni mukaan, kunhan syön sitä päivittäin. Vehnästä ei tule oireita.
    Mutta monista rasvoista minäkin saan edelleen mahan sekaisin, varsinkin, jos rasvoja on kovasti kuumennettu. Vaivoja on tutkittukin. Kun lopulta sapesta löytyi soraa, lääkärini oli sitä mieltä, että äkilliset ripulit, jotka seuraavat esimerkiksi kuumennetun kookosrasvan, palmuöljyn, muidenkin muokattujen kasvirasvojen, margariinipohjaisten leivosten ja kreemien sekä naudanrasvan (mutta ei voin eikä kerman!) syömistä, voivat hyvin johtua maksan ja/tai sapen toiminnasta. Myös saksanpähkinä ja cashew-pähkinä aiheuttavat ongelmia, samoin maapähkinävoi, pekaanipähkinä taas ei.
    Vatsan kouristukset ja äkillinen ripuli seuraavat noin 15 minuutin kuluttua noiden rasvojen syömisestä, joten on järkeenkäypää, että peräsuolen reaktion aiheuttaa jokin tekijä, joka on jo vatsalaukussa läsnä. Itse asiassa pystyn nykyään tuntemaan alkavan kouristuksen jo siinä vaiheessa, kun pidän pientä leivospalaa jonkin aikaa suussani. Jos syljen palasen pois, varsinainen ripuli jää tulematta, mutta jos syön enemmän, ripuli tulee. Äkillisen kertaripulin jälkeen vatsa on taas oireeton, myös seuraavina päivinä.
    Samantapainen nopea reaktio voi tulla myös kovalla tulella kuumennetuista sipuleista ja kaaleista ja punajuuresta, vaikka raakana tai hitaasti haudutettuina voin syödä niitä ongelmitta; tämä kai johtuu siitä, että kasvisten sokerit karamellisoituvat kuumennettaessa huonommin sulavaan muotoon? Myös paistetuista kananmunista voi tulla samantapainen reaktio, ja keitetyistäkin, jos syön kerralla useampia kuin yhden.
    Laktoosipitoisen maidon aiheuttamat suolistovaivat, kuten turvotus tai kipua aiheuttavat ilmakuplat, sen sijaan käynnistyvät vasta ehkä seuraavana päivänä syömisen jälkeen.
    Sen sijaan puolikypsä banaani ja hapattamaton ruislepä tai ohraleipä sekä hiilihapotetut juomat aiheuttavat ylävatsan kipua, mutta ei ripulia. Jomottava, mutta ei kovin voimakas kipu alkaa myös melko pian syömisen jälkeen. Jostain syystä nähin kipuihin auttaa lievittävänä tekijänä tuoreen tomaatin syöminen. Ehkäpä tomaatti jotenkin tasapainottaa mahalaukun happotilannetta?

    Toivotan onnea ja menestystä tärkeään työhösi!
    Parhain terveisin, Rea Peltola
    Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatti, tietokirjailija, toimittaja
    Kuhmoinen

    • April 8, 2016 at 17:06

      Hei! Kiitos kommetista ja tarinastasi – on kyllä miettimistä sinulla näissä syömisissä! Kuvaa hyvin, miten yksilöllisiä vaivat voivat pahimmillaan olla. Mietin, että oletko mahtanut kokeilla entsyymivalmisteita? Niistä saattaisi hyvinkin olla hyötyä, kun tuo rasva tuntuu niin kovin huonosti sopivan. Suolistohormonit viestivät tosiaan peräsuoleen, että on hyvä aloittaa tyhjennysrefleksi, mikä voi selittää kokemuksiasi (tämä tällaisena teoriana!). Ehkä jostain syystä olet herkempi. Hitaasti kypsentäminen voi hyvinkin selittää ruokien parempaa sietokykyä. Kiva kuulla, että olet sanut apua myös ns. perinteisistä arjen valinnoista, kuten liikunnasta ja stressinhallinnasta! Ihanaa kevään jatkoa sinulle! 🙂

  2. Kirppu
    June 12, 2016 at 15:55

    Tämä onkin asia joka minua kiinnostaa kovasti. Sillä bifidobakteerit ja monet muut suioliston bakteerit ovat niitä, jotka fermentoivat vaikeita kuituja. Siinä prosessissa syntyy rasvahappoja mm. butyraattia. Butyraatti taas suojaa mm. Chronilta ja paksusuolen syövältä. Toki fermentoituminen muodostaa myös kaasuja, suomeksihan se on käyminen. Ja se taas aiheuttaa oireita. Miten IBS ruokavaliossa voisi huolehtia suoliston butyraattituotannosta? Olisiko hyvä käyttää maitohappobakteereita tai ravintolisiä?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *