Hyväksymis- ja omistautumisterapia herkän suoliston rauhoittajana

11072175_10206569160577296_8497209744218175863_o

Tämän jutun on kirjoittanut harjoittelijani Emilia Leinonen. Emilia viimeistelee graduaan ja ravitsemustieteen opintojaan Itä-Suomen yliopistossa, josta valmistuu laillistetuksi ravitsemusterapeutiksi (TtM). Emilian kandidattityön aiheena oli “Hyväksymis- ja omistautumisterapian vaikutus ärtyvän suolen oireyhtymään”. Emilia kirjoitti myös jutun kuidun riittävästä saannista FODMAP-ruokavaliossa

 


 

Moni reagoi stressiin ja kiireeseen vatsalla. Ruoka ei tunnu sulavan ja vatsa oireilee, puhutaan ”stressivatsasta”. Herkkävatsaisella suoliston hermosto on ylivirittynyt, ja reagoi siten stressiin helpommin.  Myös käsittelemättömät tunteet ja junnaavat ajatukset voivat jäädä kytemään vatsan alueelle aiheuttaen esimerkiksi kipua tai epämukavaa tunnetta suoliston alueella.

Psyykkisellä hyvinvoinnilla näyttäisi olevan tutkittua vaikutusta suoliston hyvinvointiin, mikä ei suoliston ja keskushermoston yhteyden tuntien ole ihme. Suoliston alueella toimii miljoonia hermosoluja, jotka ovat kiertäjähermon kautta yhteydessä aivoihin. Suolistossa toimii myös useita samoja hermovälittäjäaineita kuin aivoissa.

Näyttäisi, että psyykkisen hyvinvoinnin vaikutukset välittyvät suoliston vointiin paitsi suoraan, myös epäsuorasti käyttäytymisen kautta. Psyykkisesti hyvinvoivina jaksamme todennäköisemmin pitää itsestämme huolta, jolloin on todennäköisempää, että myös suolisto voi arjen valintojemme myötä paremmin. Psyykkisellä hyvinvoinnilla voi olla vaikutusta sekä suoraan oireisiin, että siihen, miten oireiluun reagoidaan.

Tutkimuksissa suoliston oireilua on saatu helpotettua esimerkiksi 1990-luvulla kehitetyn hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) keinoin. HOT on ns. kolmannen aallon kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT), ja yksi monista kokeilemisenarvoisista keinoista, joista voi olla herkkävatsaisen oireisiin apua. Hyväksymis- ja omistautumisterapia tähtää psykologisen joustavuuden lisäämiseen keskittyen kuuteen muutosprosessiin: hyväksyntään, tietoiseen läsnäoloon, arvoihin ja arvojen mukaiseen toimintaan, kielellisen kontrollin heikentämiseen sekä minän näkemiseen tilana tai paikkana (taulukko 1).

HOT:n periaatteiden mukaan psykologisesti joustava henkilö kohtaa sisäiset kokemuksensa hyväksyvästi, elää läsnä hetkessä ja muokkaa toimintaansa joustavasti omien arvojensa mukaan. Kielellisen kontrollin heikentämisellä tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että sanat ovat vain sanoja, ja niiden ympärille yksilöllisesti rakentuneen merkityksen voi tarvittaessa kyseenalaistaa. Esimerkiksi lause ”minä olen viallinen” muodostuu lopulta vain sanoista. Minän näkeminen tilana tai paikkana tarkoittaa sisäisten kokemusten tarkkailemista niistä irrallaan, havainnoijan näkökulmasta.

 Psykologisesti joustava tapaPsykologisesti joustamaton tapa
1) HyväksyntäHyväksyn ajatukseni ja tunteeni silloinkin, kun en pidä niistä.Olen jatkuvasti ristiriidassa ajatusteni ja tunteideni kanssa.
2) Tietoinen läsnäoloKiinnitän huomiota joustavasti siihen, mitä hetkessä tapahtuu.Elän elämääni automatisoidusti.
3) ArvotTiedän, mikä minulle on elämässä tärkeää.En tiedä, mitä haluan elämältäni.
4) Arvojen mukainen
toiminta
Tunnistan toimintamallit, jotka tukevat arvojani, ja toimin niiden mukaan.En onnistu toimimaan arvojeni mukaisesti.
5) Kielellisen kontrollin heikentäminenNäen ajatusteni olevan vain yksi tapa ajatella asioista. Se, miten toimin, on omissa käsissäni. Ajatukseni kertovat, kuka olen, ja että mitä minun tarvitsee tehdä.
6) Minä nähdään tilana
tai paikkana
Tiedän, mitä ajattelen ja tunnen, mutta tiedoston, etten ole ajatukseni ja tunteeni.Koen, että ajatukseni ja tunteeni määrittävät minut.

Taulukon 1 oikeanpuolimmaisessa sarakkeessa esitetyt tavat ajatella kertovat psykologisesta joustamattomuudesta; ajatusmaailmasta, joka aiheuttaa välttämistä joko konkreettisesti tai mielen tasolla. Jatkuvasti vaihtuvat, ehkä negatiivisetkin ajatukset ohjailevat elämää, ja käsitys itsestä määräytyy ajatusten, tunteiden ja kehon tuntemusten kautta. Herkkävatsainen voi esimerkiksi samaistua rooliinsa vatsavaivaisena, ja antaa oireidensa määrittää, mitä kokee voivansa elämässään tehdä. Elämä voi vaikeiksi koettuja tilanteita vältellessä ja mielen hälinään paetessa pikkuhiljaa kaventua.

Psykologisesti joustamattoman ajatusmaailman hallitessa ihminen voi päätyä elämään täysin toisenlaista elämää kuin haluaisi todellisuudessa elää. Tutkimusten mukaan välttämiskäyttäytyminen on ärtyvän suolen oireyhtymää sairastaville tyypillistä, ja siksi siihen voisikin olla tärkeää tarttua. HOT tarjoaa työkaluja välttämisen vähentämiseen ja sen myötä omien, yksilöllisten arvojen mukaiseen elämään.

HOT:n soveltamisesta ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa on olemassa ainakin kaksi julkaistua tutkimusta, joista molemmat on julkaistu vuonna 2010. Tutkimukset on toteutettu osin samojen tutkijoiden toimesta.

Ljótsson ym. ensimmäisessä tutkimuksessa (n=34) tutkittavat osallistuivat kymmeneen kahden tunnin ryhmävalmennukseen, joissa muun muassa harjoiteltiin HOT:n periaatteiden mukaisia toimintamalleja ja sovellettiin opittua tositilanteisiin esimerkiksi provosoimalla vatsaoireita ja hakeutumalla tilanteisiin, joissa oireet koettiin erityisen hankaliksi. Ryhmävalmennuksen päätyttyä tutkittavat arvioivat oireistaan useimpien helpottaneen: vatsakipuun, turvotukseen ja ummetukseen saatiin apua, ripulioireissa havaittiin tapahtuneen parannusta vasta puolen vuoden seurantatutkimuksessa mitattaessa. Myös tutkittavien elämänlaadun, suoliston oireiluun liittyvän ahdistuksen sekä tutkittavien toimintakyvyn havaittiin parantuneen, ja parannusten havaittiin säilyneen puolen vuoden päähän.

Toinen Ljótssonin ym. aiheeseen liittyvä tutkimus (n= 85, mukana kontrolliryhmä) toteutettiin samoin periaattein kuin aiempi, mutta Internetin välityksellä. Tulokset olivat jälleen positiivisia: oireista turvotuksen, ilmavaivojen, vatsakivun ja ummetuksen havaittiin helpottaneen eniten. Interventioryhmässä 42 % tutkittavista koki oireidensa vähentyneen, kun taas kontrolliryhmäläisistä 12 % koki oireidensa lisääntyneen entisestään. Interventioryhmässä myös elämänlaatu koettiin valmennuksen jälkeen keskimäärin paremmaksi kuin kontrolliryhmässä.

Olemassa oleva, joskin niukka tutkimusnäyttö tukee hyväksymis- ja omistautumisterapian menetelmien käyttämistä oireilevaa suolistoa hoidettaessa. Lupaavia tuloksia on saatu aikaan sekä ryhmävalmennuksen että Internet-välitteisen valmennuksen avulla.

HOT on turvallinen ja parhaimmillaan kokonaisvaltaisesti herkkävatsaisen elämään vaikuttava hoitomuoto, johon voin itse hyvillä mielin suositella ketä tahansa tutustumaan syvemmin. Hyvinvoiva suolisto on monen tekijän summa, johon vaikuttavat paitsi psyykkiset tekijät, luonnollisesti myös ruokavalio ja esimerkiksi liikunta ja uni. Arjen rutiinien vaikutus suoliston hyvinvointiin voi olla yllättävänkin suuri, ja toki on yksilöllistä, mikä kenelläkin auttaa parhaiten.

Toimivia hyväksymis- ja omistautumisterapiaan pohjautuvia harjoituksia löydät muun muassa täältä: www.oivamieli.fi

Tietoisuustaitoharjoituksia löydät myös täältä: http://www.mielenterveysseura.fi/fi/mielenterveys/harjoitukset

Lähteet:

Birrer R. Irritable Bowel Syndrome. Disease-a-Month 2002;48:105-143.

Drossman D, Chang L, Schneck S. A focus group assessment of patient perspectives on irritable bowel syndrome and illness severity. 2009;54:1532-41.

Drossman D, Creed F, Olden K, Svedlund J, Toner B, Whitehead W. Psychosocial aspects of the functional gastrointestinal disorders. Gut 1999;45:25-30.

Ferreira N, Eugenicos M, Morris P, Gillanders D. Using acceptance and commitment therapy in irritable bowel syndrome. Gastrointestinal Nursing 2011;9:28-35.

Hayes S, Luoma J, Bond F, Masuda A, Lillis J. Acceptance and commitment therapy: Model, processes and outcomes. Behaviour Research and Therapy 2006;44:1-25.

Hayes S, Wilson K, Gifford E, Vollette V, Strosahl K. Experimental avoidance and behavioral disorders: a functional dimensional approach to diagnosis and treatment. Journal of Consulting and Clinical psychology 1996;64:1152-68.

Konturek PC, Brzozowski T, Konturek SJ. Stress and the gut: Pathophysiology, clinical consequences, diagnostic approach and treatment options. Journal of Physiology and Pharmacology 2011;62:591-599.

Lackner ja Quigley. Pain catastrophizing mediates the relationship between worry and pain suffering in patients with irritable bowel syndrome. Behaviour Research and Therapy 2005;43:943-957.

Lappalainen R, Lehtonen T, Hayes S, Batten S, Gifford E, Wilson K, Afari N, McCurry S. Hyväksymis- ja omistautumisterapia käytännön terapiatyössä. Kopio Niini Finland Oy 2013.

Levy R, Olden K, Naliboff B, Bradley L, Francisconi C, Drossman D, Creed F. Psychosocial aspects of the functional gastrointestinal disorders. Gastroenterology 2006;130:1447-58.

Ljótsson B, Andréewitch S, Hedman  E, Rück C, Andersson G. Exposure and mindfulness based therapy for irritable bowel syndrome – An open pilot study. Journal of Behavior Therapy and Experimental Psychiatry 2010a;41:185-190.

Ljótsson B,  Falk L, Vesterlund AW, Hedman E, Lindfors P, Rück C, Hursti T, Andréewitch S, Jansson L, Lindefors N. Internet-delivered exposure and mindfulness based therapy for irritable bowel syndrome –A randomized controlled trial. Behaviour Research and Therapy 2010b;48:531-9.

Pikkarainen P. Ravitsemus ja maha-suolikanavan sairaudet. Kirjassa: Aro A, Mutanen M, Uusitupa M, toim. Ravitsemustiede. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2012, s. 419-448.

Putkonen L. Superhyvää suolistolle! Herkkävatsaisen elämä kuntoon. Otavan Kirjapaino Oy 2016.

Ronnevig M, Vandvik P, Bergborn I. Patients experiences of living with irritable bowel syndrome. Journal of Advanced Nursing 2009;65:1676-85.

Twohig M. Introduction: The basics of Acceptance and Commitment Therapy. Cognitive and Behavioral Practice 2012;19:499-507.

  1 comment for “Hyväksymis- ja omistautumisterapia herkän suoliston rauhoittajana

  1. Joni
    February 22, 2016 at 23:52

    Tärkeästä aiheesta hyvin tiivistetty artikkeli! Hienoa että mielen hyvinvoinnille annetaan painoarvoa suoliston hoitamisessa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *