Suolistofanien näkemyserot – Heinonen vs. Putkonen

En nyt tekniikan ihmelapsena saa Facebookin postausta laajempaan jakeluun, niin laitetaan siis tänne blogin puolelle pysyvämmin luettavaksi.

En tahallani järjestä mitään vastakkainasettelua otsikosta huolimatta (päinvastoin!), mutta kun uusimmassa Ilona-lehdessä sattuu olemaan suolisto-teema ja minunkin haastattelu siitä löytyy, niin ajattelin selventää joitain näkemyseroja, joita suolisto-aiheista nousee esille. Paula Heinosen 13 vinkkiä suoliston terveydeksi kun on osittain hyvä ja osittain kaipaisin tieteellisempää ja faktoihin perustuvampaa otetta.

(Lyhennelmät vain tilansäästön takia. En jättänyt oleellisuuksia pois.)

  1. ”Vältä vehnää”

Tämä on aivan liian yleistävä neuvo. Iso osa ihmisistä pystyy käyttämään vehnätuotteita. Vehnän fruktaanit ovat hyväksi suolistomikrobistolle ja suosivat nimenomaan hyviä bakteereja. Kannattaa valita täysjyvää. Keliaakikkojen on pakko välttää vehnää, ärtyvästä suolesta kärsivät joutuvat usein rajoittamaan, joku jopa kokonaan välttämään. Sen tilalle kannattaa valita ravintorikkaita vaihtoehtoja kuten kvinoaa, hirssiä, teffiä sekä kohtuudella maissia, riisiä ja pieniä määriä tattaria (suurissa määrissä fruktaaneja paljon). Speltti hapanleivissä sopii useimmille herkkävatsaisille (mutta EI keliaaakikoille!)

  1. ”Hyvät rasvat ovat tärkeitä.”

Samaa mieltä. Runsasrasvainen ruokavalio ei näytä muutenkaan olevan hyväksi suolistomikrobistolle.

  1. ”Suolisto tarvitsee valkuaisaineita…”

Proteiinit ovat tosiaan välttämättömiä terveydelle. Suomalaisten proteiinin saanti on pääosin yläkanttiin. Vegaanien, kasvissyöjien ja ikääntyvien on hyvä kiinnittää huomiota riittävään ja monipuoliseen proteiinin lähteiden käyttöön.

  1. ”Älä käytä maitoa.”

Maito ei ole myrkkyä, mutta jos et halua sitä juoda, se on ihan fine. Luonnollisesti hapanmaitotuoteet ovat suolistolle hyvä vaihtoehto niiden maitohappobakteerien takia.

  1. ”Kuitulisästä voi olla hyötyä…”

Samaa mieltä. Kannattaa tosiaan aloittaa vähitellen. Yleinen kuitulisä psyllium lisää kyllä hyvien bifidobakteerien kasvua suolistossa, mutta voi etenkin herkkäsuolistoiselle tehdä lisää ilmavaivoja ja turvotusta. Osan pahimman vaivat selittyy kuitulisällä (psyllium, Visiblin, Agiocur – osa sietää yhtä, mutta ei toista).

  1. ”Vältä valmisruokia ja tuotteita, joissa on e-koodeja. Osan epäillään vaikuttavan suolistoon.”

On hyvä osata kokata ruokaa. Valmisruokien kurjimman puolet ovat kuidun ja kasvisten vähyys sekä runsassuolaisuus. E-koodien niputtaminen yhtä pahaksi on todennäköisesti turhaa. Muun muassa emulgointiaineiden suolistovaikutuksia tutkitaan paraikaa. Jäämme odottamaan mielenkiinnolla tuloksia! Pelon ja karsimisen sijaan kannattaa kuitenkin satsata energiaa suolistoa hellivän kuitupitoisen ja kasvisvoittoisen ruokavalion toteuttamiseen.

  1. ”Suosi luomutuotteita.” (Koska torjunta-ainejäämät.)

Senkun jos haluaa. Ekologiselta näkökantilta luomu ei ole ongelmaton, sillä osa kasveista tuottaa luonnomukaisesti tuotettuna pienemmän sadon, jolloin tarvitaan raivata lisää viljelyalaa ja se vaatii myös muita tuotantopanoksia, kuten vettä enemmän. Luonnonmukaisessa tuotantotavassa on paljon hyvää. Vielä parempi olisi, että käyttäisimme multaisia kasviksia (kenties se luomumulta olisi tosiaan parempi kuin perusmulta!)

  1. ”Mausteet voivat pahentaa suolistovaivoja.”

Tästä on nimenomaan päinvastaista tutkimusnäyttöä, mm. kuminan, inkiväärin ja fenkolin osalta. Chilin polte voi alkuun tuntua siltä, kuin sisuskaluilla olisi jokin hätä, mutta todellisuudessa chilin kapsaisiini siellä vaan sitoutuu vallinoidi-kipureseptoreihin ja vähitellen siihen tottuu. Kapsaisiinin tiedetään lisäksi mm. parantavan mahalaukun mikroverenkiertoa. Maissa, joissa käytetään paljon mausteita ei juuri raportoida kipua, kun raportoidaan suolistovaivoja. Tässä voi hyvin olla sille selitys. Vaste on yksilöllinen, sillä meillä on yksilöllinen määrä kipureseptoreita eri osissa suolta. Refluksivaivasta kärsivällä niitä on paljon ruokatorvessa, ärtyvässä suolessa paksusuolessa.

  1. ”Älä käytä keinomakeutusaineita.”

Moni näyttää näihin tosiaan reagoivan suolistollaan, vaikka ne eivät fermentoidu eli käy paksusuolessa, kuten kuitu (ja mikä voi aiheuttaa suolistovaivoja). Eläinkokeissa on muuttanut suolistomikrobistoa, mutta se, mitä pieni määrä tekee ihmiskehossa, on epäselvää. Itse en niitä suosittele sen takia, että niitä ei vaan tarvita. Perussokeria voi hyvin käyttää pyöristämään juoman tai jogurtin makua. Supermäärät makeaa ei tietysti ole terveellistä kellekään ja voi olla suolistomikrobeillekin huono juttu. Keinomakeuttajat päätyvät vesistöihin ja niiden ekologiset vaikutukset ovat epäselvät.

  1. ”Krooninen stressi voi sotkea suoliston terveyden.”

Ja pahasti. Toinen on ylikunto. Stressi on iso pulma tänä päivänä.

  1. ”Nauti alkoholia kohtuudella.”

Kyllä vain. Suolistomikrobitkään eivät pidä siitä, että ne hukutetaan alkoholiin. 😉 Osalla tosin maltilnen määrä alkoholia relaksoi ja rentouttaa, mikä saatta jopa helpottaa akuuttiin kipuun! Siitä ei tietysti kannata tehdä ainakaan ainutta kivunlievityskeinoa!

  1. ”Monet lääkkeet, kuten antibiootit ja mahahapon ehkäisijälääkitys, voivat vaikuttaa suolistoon.”

Kyllä vain. Kipulääkkeet laskisin tähän lisäksi. Närästys-lääkkeiden haitoista lisää erinomaisessa artikkelissa, jonka fanittamani gastroenterologi Perttu Arkkila on kirjoittanut:

http://docplayer.fi/4411504-Protonipumpun-estajien-pitkaaik…

  1. ”Käytä tarvittaessa probiootteja…”

Voi hyvin kokeilla. Lisää tutkimusta tarvitaan, mihin tilanteeseen valitaan mitäkin ja mikä tuote sopii kullekin. Tulevaisuudessa osataan varmasti hoitaa tehokkaammin probiooteilla!

Omat suoliston hyvinvointivinkit Superhyvää suolistolle! -kirjasta ja ruokamyyttien murtamista (teemoina mm. maito, vijlat, luomu, rasvat) Ruokamysteerit-kirjassa.

Ihmeellinen suolisto -podcastit Areenassa löytyvät mm. tämän linkin kautta: http://leenaputkonen.fi/ihmeellinen-suolisto/

  6 comments for “Suolistofanien näkemyserot – Heinonen vs. Putkonen

  1. Anetti
    October 6, 2017 at 18:43

    Hei Leena!
    Kiitos kivasta blogista. 🙂

    Sain viime keväänä IBS-diagnoosin, ja olen saanut apuja FODMAPista ja Visiblinistä. Harmikseni en ole koskaan ollut kummoinenkaan kokki, joskin nyt olen yrittänyt ryhdistäytyä asiassa.
    Olen kokeillut tattaria ja kvinoaa, ja ne vaikuttaisivat sopivan vatsalleni hyvin. Ainoa mikä niiden suhteen aiheuttaa harmaita hiuksia, on suurimoiden huuhtelu. Kvinoa tuntuu jäävän kitkeräksi ja tattarin keitinvesi on aina ruskeaa, vaikka kuinka lutraisin. Olisiko tähän jotain niksiä tai nyrkkisääntöä? Jos huuhtelu ei vaikuta onnistuneen, onko haitta ainoastaan makuhaitta, vai terveydelle jotenkin haitallinen?

    • October 6, 2017 at 18:54

      Hei, kiitti kommentista! Haha, mulla on ihan sama tuska huuhtelun kanssa! Kvinoa-lajikkeissa on maussa tosi iso ero. Itse pidän siitä punaisesta eniten. Se on vähiten kitkerä ja ei puuroudu. Itse keitän vedenkeittimellä veden ja huuhtelen hyvin reilussa vedessä tiiviissä siivillä. Se auttaa aikas hyvin kyllä! (Tattaria en kotioloissa juuri käytä, kun taas se on minulle vähän hankala suurina määrinä. Jauhoseoksissa sitä kyllä syön.) Saponiinia siinä pyritään huuhtelemaan pois, mutta varma en ole, että miten tarkkana pitää olla. Yritän selvittää ja laitan tänne sitten tietoa!

      Reseptiikkaa löytyy tänne kootuista linkeistä sekä suomeksi että englanniksi: http://leenaputkonen.fi/fodmap/fodmap-linkit/ Ärtyvät ämmät -blogi sisältää helppoja ja arkisia reseptejä – ja tämä on nimenomaan hyvä asia! Martoilla ja Sydänliitolla hyviä reseptejä, joita on helppo muokata herkälle vatsalle sopiviksi.

      • Anetti
        October 7, 2017 at 12:34

        Hei! Punaista kvinoaa en olekaan kokeillut, sitä ei ole kotikaupunkini kaupoissa tullut vastaan. Täytyy pitää mielessä. 🙂 En myöskään ole löytänyt riittävän tiivistä siivilää kvinoalle… Helpottaisi huomattavasti! 😀
        Kiitos ruokaohjevinkeistä, nimenomaan helpoille ja arkisille ohjeille on tarvetta. 🙂

        • October 8, 2017 at 10:53

          Jotkut teesiivilät on semmosia sopivan tiheitä. Kyllä niitä löytyy, mutta vähän joutuu etsimään. Maistuvia kokkailuja! 🙂

  2. Tanja
    October 23, 2017 at 15:35

    Jäi vähän epäselväksi tuo kohta keinomakeuttajista “Eläinkokeissa on muuttanut suolistomikrobistoa, mutta se, mitä pieni määrä tekee ihmiskehossa, on epäselvää. ” Oliko siis joku tietty makeutusaine muuttanut, vai yleensäkin kaikki. (Keinomakeuttajiksi ei kaiketi lasketa maltitolia ym. polyoleja?)

    • October 23, 2017 at 23:13

      Moi! Sori, ravitsemustieteilijä tällä veti vähän mutkat suoriksi ilmaisussa. Keinomakeuttajiksi lasketaan arjen kielessä enemmän mm. sakariini, aspartaami ja asesulfaami K. Meikäläiset taitaa enimmäkseen sokerialkoholeista tai polyoleista puhua, kun puhutaan mm. maltitolista, mannitolista, sorbitolista ja ksylitolista. Noiden edellämainittujen suolistomikrobisto-vaikutuksia tutkitaan tarkemmin paraikaa. Sokerialkoholit on enemmänkin prebioottisia, jos jotain.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *