Suolistomikrobien dysbioosi

Tiedän, että suolisto ja sen ihmeellinen maailma kiinnostaa monia varmasti yhtä paljon kuin itseäni. Puhutaan esimerkiksi suoliston dysbioosista, epätasapainoisesta hyvien ja huonojen bakteerien suhteesta.

On melko varmaa, että dysbioosi on yksi selittävä tekijä ärtyvän suolen taustalla, mutta sillä näyttäisi olevan rooli myös muissa sairauksissa, kuten diabeteksessä, metabolisessa oireyhtymässä, tulehduksellisissa suolistosairauksissa sekä sydän- ja verisuonitaudeissa. Dysbioosi näyttäisi vaikuttavan myös ylipainoisuuteen.

Ihmeelliset mikrobit

Ei ole ihme, että suoliston mikrobit kiinnostavat – ja ainakin itseäni suorastaan ällistyttävät. Pääni ei meinaa käsittää, että suolistossamme elää 1,5 kiloa bakteereja, jotka edustavat 400 eri lajia. Niiden lukumäärä ylittää kehomme omien solujen määrän kevyesti.

Bakteerien tehtävät ovat moninaiset, mutta karkeasti jaoteltuna niiden tehtävänä on pilkkoa sellaisia ravintoaineita, joita elimistömme ei pysty pilkkomaan ja puolustaa kehoa haitallisia aineita vastaan. Osana puolustusta on pitää huolta haitallisten ja hyödyllisten bakteerien tasapainosta. Bakteerit erittävät yhdisteitä, jotka pilkkovat haitallisia aineita ja ne alentavat suoliston pH:ta erityisesti hyville bakteereille sopivalle tasolle.

Dysbioosin seurauksena näyttäisi siltä, että syöttösolut aktivoituvat, eli pyrkivät puolustamaan elimistöä haitallisilta yhdisteiltä tuottamalla esimerkiksi histamiinia ja hepariinia. Tämä taas voi herkistää suolta aistimaan kipua herkemmin.

Syöttösolujen aktivaatiota ei tosin ole aukottomasti todistettu ärtyvän suolen ollessa kyseessä. Toisaalta jotkin muutkin tulehdustekijät, kuten interleukiini-6 ja -8 sekä tuumorinekroosifaktori-alfa, ovat monissa tutkimuksissa olleet ärtyvän suolen henkilöillä koholla.

Paljon on vielä avoinna

Mielenkiintoisia asioita, totta tosiaan, mutta suurimmaksi osaksi intoilu on enemmän sitä: innostumista jostain todella lupaavasta alasta, vähemmän faktoista. Dysbioosi-mittauksia tehdään jo innolla – ja joskus todella kalliilla.

Määrittää voi, mutta epäselvää on, mitä kaikki ne tutkimustulokset meille todellisuudessa kertovat, mihin suuntaan mikrobistoa pitäisi lähteä muuttamaan ja millä keinoin.

On hyvä huomioida, että ymmärtämyksemme hyvistä ja huonoista on vielä varsin puutteellista. Jostain syystähän ns. huonojakin kantoja on luontaisesti suolistossamme, joten määritelmän mustavalkoisuus kuvaa lähinnä vähäistä tietotasoamme eikä niinkään tietämystä niiden tehtävistä.

Mihin dysbioosi-analyyseissa verrataan, kun terveidenkin henkilöiden suolistoflora eroaa toisistaan merkittäväst? Millainen on optimi-terveen suoliston bakteerikanta?

Minäkin toivon ihan yhtä kiihkeästi kuin muutkin aiheesta kiinnostuneet, että suolistobakteerien merkitys olisi selvempää, mutta myönnän myös tosiasiat, että näin ei kerta kaikkiaan vielä ole.

Yhtenä ongelmana pidetään sitä, että tutkimuksia on tehty melko pienillä osallistujamäärillä, eli tutkittavia on ollut vähän per tutkimus. Tämä voi vääristää tuloksia, etenkin kun tiedetään, että esimerkiksi ärtyvän suolen taustalla on lisäksi niin perinnöllisiä, ruokavalioon liittyviä kuin hermostollisia seikkoja.

Probiootteista ehkä apua

Probiooteilla? Millä niistä ja kuinka pitkään – aina? Mitä tapahtuu suoliston monimuotoisuudelle, jos syön 1-15 bakteerikantaa (monipuolisimmissa valmisteissakaan ei tämän enempää lajeja ole), kun se koostuu kuitenkin sadoista lajeista?

Vatsajogurttihyllyä tai apteekin probioottihyllyä katsoessa ei uskoisi, miten vähän probiooteista tiedetään. Siis siihen nähden miten tuottoisaa niiden kauppa on jo huterinkin tiedoin.

Tutkimuksissa osa ärtyvän suolen henkilöistä on saanut apua probiooteista. Osalla taas oireet ovat pahentuneet ja osalla ei juuri vaikutusta ole ollut. Toisaalta tutkimuksia alkaa vasta tulla, jossa tarkastellaan, mitä suolistossa käy bakteerien väliselle tasapainolle eikä pelkästään seurata oireita.

Tutkimustulosten hajontaa voi selittää varmasti myös se, että ärtyvä suoli jaotellaan yleensä ripulityyppiseen, ummetustyyppiseen ja sekamuotoiseen ärtyvään suoleen. Tutkimuksissa on havaittu, että eri tyyppisissä tiloissa vallitsee eri bakteerikannat ja -määrät.

Radikaali keino: ulostesiirto

Ulostesiirrolla? Minä en ainakaan halua oman “mahavammaisen” sukuni jäseniltä keltään ulostesiirtoa. Tervevatsaiselta kyllä haluaisin, mutta se ei säädösten puolesta ole mahdollista. Ja mistä sen tietää, vaikka sillä tervevatsaisella olisikin sellaisia mikrobeja, jotka vaikuttaisivat masennustaipukseeni negatiivisesti? Tai altistavat diabetekselle? Ei kiitos, otan mielummin vatsavaivat.

Eipä silti, jos ripulioireilun taustalla olisi Clostridium difficile, ottaisin minäkin ulostesiirron mielelläni (myös siltä mahavammaiselta lähisukulaiselta). Ja voisihan siinä jollekin ylipainoisuuteen taipuvaiselle tulla painonhallintaan apua, jos hoikan sukulaisen mikrobit vaikka auttaisivat laihtumaan (näin tiedetään usein käyneen).

Tarvitaan kuitenkin vielä paljon lisätutkimuksia ulostesiirtojen hyödyistä ja mahdollisista haitoista.

Pari juttua tiedetään kyllä!

Olen tavannut alan tutkijoita FODMAP-opintoreissuillani Australiassa, Englannissa ja viimeksi marraskuussa Italiassa ja aina viesti on sama: tiedämme pikkuriikkisen verran suoliston mikrobeista. Muutama juttu kuitenkin!

Tiedämme, että esimerkiksi laktobasillit ja bifidobakteerit ovat hyviä. Tiedämme myös, että ärtyvässä suolessa hyödyllisten bakteerien määrät ovat terveitä vähäisempiä, mutta emme tätäkään aukottomasti, sillä tutkimustuloksia on puolesta ja vastaan.

Toisekseen on hyvä, että suoliston mikrobisto koostuu useista eri lajeista. Tadaa, tähän se suurinpiirtein tiivistyy. Toki näyttöä on siitä, että mitkä bakteerit osallistuva immunipuolustukseen ja mitkä villiintyvät antibiooteista (ne haitalliset), mutta vankempi tieto kokonaisuudesta uupuu. Se on vähän sama kuin tutkisi lumileopardia tarkastelematta yhtään sen elinympäristöä, ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja saaliseläinten populaatioiden kehitystä. Ei kovin hedelmällistä tietoa siis.

Kullakin meistä on hyvin yksilöllinen suolistomikrobisto ja se, miten sitä vaalitaan, hoidetaan ja toisaalta tarvittaessa muutettaisiin, on vielä salaisuus. Tuurilla voi saada vatsan ja suoliston asettumaan probiooteilla, mutta ei se kyllä varsinaista kovaa tiedettä ole, kun summanmutikassa annetaan sinnepäin probiootteja ja toivotaan parasta. Minä ainakin potilaana kaipaisin vähän vankempaa tietoutta hoitoni pohjaksi.

Saa ruokkia hyvä bakteereja

Hyvä ruokavalio suoliston mikrobiston kannalta on kasvisvoittoinen ja kuitupitoinen ruokavalio.

Monet hyvät bakteerit, kuten bifidobakteerit pitävät erilaisista kuituyhdisteistä, esimerkiksi fruktaaneista ja inuliinista, frukto-oligosakkarideista ja galakto-oligosakkarideista, jotka aiheuttavat monille herkkävatsaisille kuitenkin ikäviä oireita, kuten FODMAP-ruokavalioon perehtyneet tietävätkin.

Tässä on syy siihen, miksi FODMAP-ruokavaliota tulee aina laajentaa alun rajoituksen jälkeen. Muutamassa tutkimuksessa hyvien bakteerikantojen määrät romahtivat FODMAP-ruokavaliolla. Nyt tutkitaankin, mikä määrä FODMAPeja riittäisi pitämään hyvät bakteerit elinvoimaisena ja auttaisiko siinä esimerkiksi probiootti-valmiste.

Pitää silti muistaa, että FODMAP-ruokavalion voi alusta alkean toteuttaa hyvin terveellisesti ja suolistoystävällisesti: paljon ruokavalioon sopivia kasviksia, hedelmiä ja marjoja, hyviä kuidun lähteitä, kuten kauraa, kvinoaa, pellavansiemeniä ja muita siemeniä ja pähkinöitä. Kuidun saannin ei pitäisi ollla ongelma, kun valitsee raaka-aineet fiksusti.

Suolistomikrobistolle haitallisiin seikkoiin listaisin ainakin niukkakuituisen ruokavalion, alkoholin liikakäytön, stressin sekä tietysti antibioottien liika- tai väärinkäytön (antiobiootteja syödään sairauksiin, joihin ne eivät auta tai kuureja ei syödä loppuun, mikä altistaa resistenttien kantojen syntyyn).Ns. huonot bakteerit pääsevät niskan päälle erityisesti antibioottien seurauksena.

Yhteenveto

Rakastan suoliston mikrobisto-aiheita!  Tiedenörtti minussa haluaa kuitenkin vankempaa dataa ennen kuin aletaan puhua kunnolla mikrobi-terapioista tai -hoidoista. Uskon kuitenkin, että sitä kohti tässä mennään, mikä on ennen kaikkea jännittävää ja herättää toivon, että monia sairauksia opittaisiin hoitamaan entistä paremmin. Terveyden ja hyvinvoinnin salat taitaakin piillä suolistomikrobistossa, jota vasta opimme tuntemaan ja ymmärtämään.

Lisälukemista

Muutama ajankohtainen lukuvinkki aiheesta.

  6 comments for “Suolistomikrobien dysbioosi

  1. Tarja
    January 18, 2016 at 10:04

    Hei! Voiko mielestäsi herkkävatsainen tai IBS-potilas olla alttiimpi saamaan bakteerin aiheuttaman ruokamyrkytyksen kuin ns. tervevatsainen? Onko tätä tutkittu?

    • January 18, 2016 at 10:59

      Heissan! Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä. Mielestäni en ole tällaiseen yhteyteen tutkimuksissa törmännyt. Sen sijaan todennäköisyys ärtyvän suolen saamiseen ruokamyrkytyksen seurauksena on mielenterveysongelmista kärsivillä suurempi. Ahdistuneisuus ja masentuneisuus laskevat vastustuskykyä, mikä voi altistaa sairastumiselle herkemmin. Palaan asiaan, jos tulee uutta tietoa vastaan!

      • Tarja
        January 18, 2016 at 16:18

        Entä mikä on erilaisen bakteerikannan merkitys kaukomailla reissatessa? Saako herkävatsainen tervevatsaista helpommin vatsaoireita (kyse ei siis ruokamyrkytyksestä nyt) ulkomaan reissulla ihan vaan sen vuoksi, että ulkomailla bakteerikanta on erilainen? Oletuksena, että ruoka on muuten samaa, mutta herkkävatsainen katsoo syömistensä perään kuten kotonakin ja välttelee oireita aiheuttavia ruokia.

        • January 20, 2016 at 12:07

          Voi, kun osaisi tähän vastata paremmin, mutta valitettavasti en osaa. Enkä edes tiedä, että onko tätä tutkittukaan. Toki voi ajatella, että herkkävatsaisen suolisto on herkillä jo valmiiksi, mikä voi altistaa sairastumisille. Toisaalta myös psyykkiset tekijät, kuten oireista etukäteen stressaaminen, vaikuttaa myös.

  2. Stella
    January 18, 2016 at 12:06

    Kiitos tästä kirjoituksesta. Tosiaankin olisi mahtavaa saada lisätietoa ja tutkimusta aiheesta. Suostuisin kaikkiin hoitokokeiluihin heti!
    Itselläni on ollut tosi rankka ripulipainoitteinen IBS yli kymmenen vuotta ja en saanut mistään mitään apua. FODMAP:in myötä olen kuitenkin oppinut esimerkiksi miksi paljon inuliinia sisältävät esim. mustajuuri aiheuttavat vatsatautiin tai ruokamyrkytykseen rinnastettavan olon, mutta yksinään FODMAP-ruokavalio ei auta. Muualla suolahapon merkitys ruuansulatukselle on paremmin tiedossa kuin täällä. Onneksi uskalsin kokeilla suolahappovalmisteita itse. Minulle riittävä määrä suolahappoa ruokailun yhteydessä on antanut elämän takaisin ja ruuansulatusentsyymeistäkin on apua. Järkeilen, että suolahapon puute on aiheuttanut myös ongelmia suoliston bakteerikannalle ja epätasapaino on paha. Kaipaisin todellakin tietoa siitä miten bakteerikantaan voi pysyvästi vaikuttaa itse. Olen yrittänyt nyt saada ruuasta niin paljon hyviä bakteereja kuin mahdollista, hapatetut kasvikset, vesikefiiri ja kombucha kuuluvat nyt päivittäisiin rutiineihini. Laadukkaat pillerit/jauheet tuntuvat maksavan todella paljon.

    • January 20, 2016 at 14:35

      Kiitos kommenteista! Tuo suolahappo-juttu on itsellänikin kiinnostuksen kohteena vahvasti! Tosi mielenkiintoista kuulla ja mielelläni juttelisin aiheesta enemmänkin! Hapatetut ruoat ovat todellakin hyvä juttu. Saatavuus ja järkevät pakkauskoot ovat keskeisiä juttuja, jotta porukka niitä enemmän söisi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *