Endometrioosi on pitkäaikaissairaus sairaus, jota esiintyy arviolta 10 %:lla hedelmällisessä iässä olevalla, kohdun omaavalla henkilöllä ja siten noin 200 000 suomalaisella. Sairauteen ei vielä tunneta parannuskeinoa. Sairaus on alidiagnosoitu, sillä se voi olla lieväoireinen tai täysin oireeton ja lisäksi se usein diagnosoidaan vuosien viiveellä.
Määritelmä
Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, kuten vatsakalvolla, munasarjoissa tai emättimen ja peräsuolen välissä. Endometrioosipesäkkeet reagoivat kuukautiskiertoon ja erityisesti estrogeeniin, joten kudos paksuuntuu ja surkastuu kohdun limakalvon tapaan. Väärässä paikassa tapahtuessaan tämä aiheuttaa kroonista tulehdusta ja eriasteisia kipuja ja oireita. Lisäksi sairaus voi aiheuttaa lapsettomuutta heikentämällä hedelmällisyyttä usealla eri mekanismilla.
Sairauden synty
Tarkkoja syitä endometrioosiin sairastumiselle ei tunneta, mutta tiedetään, että perimällä on merkitystä. Riski sairastua on 6–9-kertainen, jos äidillä tai sisaruksella on endometrioosi. Altistavia geenejä on useita, ja sairauden puhkeamiseen vaikuttavat lisäksi ympäristötekijät.
On myös arveltu, että yksi endometrioosin syntyyn vaikuttavista tekijöistä on immuunijärjestelmän poikkeava toiminta, mikä johtaa sairauden kehittymiseen.
Endometrioosia hoidetaan oirekuvan mukaan.
Tyypillisimmin kipua lievitetään tulehduskipulääkkeillä ja hormonaalisilla valmisteilla, jotka vähentävät estrogeenin eritystä ja siten oireita. Vaikeammissa tapauksissa leikkaushoito ja endometrioosipesäkkeiden poistaminen voi olla tarpeellista.
Kehon koon vaikutus
Painoindeksin (BMI, engl. body mass index) ja endometrioosiriskin välistä yhteyttä on pyritty tarkastelemaan jonkin verran väestötason tutkimuksissa, mutta tulokset ovat olleet vaihtelevia.
Joidenkin aiheesta tehtyjen meta-analyysien mukaan BMI:LLÄ on ollut käänteinen yhteys endometrioosin riskiin, eli korkeampi BMI on ollut yhteydessä vähäisempään endometrioosiriskiin. Toisissa tutkimuksissa tällaista yhteyttä ei ole havaittu. Toisaalta joissain yksittäisissä tutkimuksissa ylipaino on voinut näyttäytyä riskitekijänä endometrioosille sekä voimakkaammille kuukautiskivuille.
Ravitsemus endometrioosin hoidossa
Ruokavalion roolista endometrioosin synnyssä ja oireiden hoidossa on kiinnostuttu lisääntyvissä määrin. On ajateltu, että ruokavaliolla voidaan vaikuttaa sairauden fysiologisiin mekanismeihin.
Jo 1990-luvulta saakka tiettyjen elintarvikkeiden sisältämien, hormonitoimintaan vaikuttavien vierasaineiden, kuten PCB:n ja hyönteis- ja kasvimyrkkyjen, on ajateltu olevan riskitekijöitä endometrioosille.
Tieteellinen näyttö eri ruoka- ja ravintoaineiden roolista sairauden synnyssä ja oireiden hillitsemisessä on edelleen melko vähäistä ja osittain ristiriitaista, vaikka erilaisia vinkkejä onkin kasapäin löydettävissä netin keskustelupalstoilta. Ruokavalion ja endometrioosin yhteydestä on tehty pääasiassa tapaus-verrokkitutkimuksia ja joitakin kohorttitutkimuksia.
Tarkempi kurkistus tutkimuksiin
Parazzinin ym. (2004) laatiman, 11 tutkimusta sisältävän systemaattisen katsauksen tulosten perusteella havaittiin, että endometrioosia sairastavien ruokavalio sisälsi vähemmän kasviksia ja monityydyttymättömiä omega-3-rasvahappoja ja enemmän punaista lihaa, kahvia sekä transrasvoja kuin terveillä verrokeilla.
Prosessoidun että prosessoimattoman punaisen lihan sisältämät yhdisteet saattavat vaikuttaa sukupuolihormonien toimintaan ja siten endometrioosiin yhdistetyn tulehdusreaktion syntyyn. Yksi tällaisista yhdisteistä on lihan sisältämä hemirauta, joka voi lisätä oksidatiivista stressiä ja olla vaikuttamassa tiettyjen syöpien syntyyn.
Punaisen lihan korvaaminen kalalla, merenelävillä tai kananmunilla on yhdistetty vähentyneeseen endometrioosin riskiin ja ruokavalion rasvan laadun paranemiseen.
Tällaisesta ruokavaliosta on hyötyä myös muiden sairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskin vähenemisen kannalta.
Toisen, yhteensä 23 tutkimusta sisältäneen systemaattisen katsauksen merkittävin havainto oli, että ruokavalion rasvan laadulla on yhteys endometrioosin riskiin sekä kuukautis- ja endometrioosikipujen voimakkuuteen (Hansen & Knudsen 2013).
Runsaampi omega-3-rasvahappojen, kalaöljyn ja monityydyttymättömien rasvahappojen kulutus oli yhteydessä vähäisempään endometrioosin riskiin sekä lievempiin kuukautis- ja endometrioosikipuihin. Yksi fysiologinen selitys voi olla tulehdusta ja kohdun supistelua hillitsevien prostaglandiinien tuotannon lisääntyminen omega-3-rasvahappojen saannin kasvaessa, mikä vähentää kiputuntemuksia.
Lue lisää sydänystävällisistä rasvoista täältä.
Suolisto-oireet vaivana
Endometrioosia sairastavat kärsivät usein myös suolisto-oireista, sillä kudosta kasvaa usein suolistossa. Oireet voivat olla samantyyppisiä kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä – ummetusta, ripulia, ilmavaivoja ja turvotusta – minkä takia sairaudet saattavat joskus sekoittua keskenään.
Endometrioosipotilaiden suolistomikrobistokoostumuksesta ja sen vaikutuksista sairauteen yhdistettyyn krooniseen stressiin ja tulehdusreaktioon on oltu kiinnostuneita.
Tähän mennessä aiheesta tehtyjen tutkimusten perusteella endometrioosia sairastavien suolistomikrobistossa näyttäisi olevan vallalla tietyt mikrobilajit. Kontrolloituja ja kliinisiä tutkimuksia sekä näyttöä aiheesta tarvitaan paljon lisää, jotta endometrioosin, ruokavaliotekijöiden ja suolistomikrobiston välisiä yhteyksiä voidaan ymmärtää paremmin.
Käytännössä
Endometrioosia sairastavan on suositeltavaa koostaa ruokavalio kasvisvoittoisesti sisällyttäen siihen runsaasti kalaa ja monityydyttymättömiä rasvoja.
Jos kala ei kuulu ruokavalioon, kannattaa huolehtia proteiinin saannista syömällä papuja, linssejä ja herneitä sekä näista valmistettuja tuotteita. Herkkävatsaisille sopivat muun muassa tofu, tempe, herne- ja riisiproteiini sekä monet niitä sisältävät tuotteet. Lihoista kannattaa suosia vähärasvaisia vaihtoehtoja sekä siipikarjaa.
Huolehtimalla runsaasta ja monipuolisesta kasvisten, vihannesten ja marjojen käytöstä turvataan myös tärkeiden vitamiinien, kivennäisaineiden ja antioksidanttien saanti, joilla on oma roolinsa tulehdusreaktion säätelyssä. Kala- ja kasviöljyt sekä siemenet ja pähkinät sen sijaan tehostavat tulehdusta hillitsevien, sarjan 1 ja 2 prostaglandiinien tuotantoa, joten niistä saattaa olla apua kipuoireiden lieventämisessä. Lihatuotteita ja erityisesti transrasvaa sisältäviä tuotteita kannattaa syödä kohtuudella.
Joskus ruokavalion toteuttamisessa on haasteita, kun suolistovaivat voivat kaventaa ruokavaliota. Tällöin monipuolinen ravintoaineiden saanti voi olla vaakalaudalla. Sopivan ruokavalion koostamiseen saa tarvittaessa apua laillistetulta ravitsemusterapeutilta, jolloin voidaan tunnistaa paremmin yksilölliset erot ja muut ruokavalion koostamiseen vaikuttavat tekijät.
Tulevaisuuden suolistomikrobisto- ja tarkemmat tulehdustekijä-tutkimukset tuovat todennäköisesti lisätietoa siitä, miten ruokavaliota voi entisestään muuttaa endometrioosia hoitavaksi tai ainakin oireita helpottavaksi.
Tekstin on laatinut ravitsemustieteen opiskelija (TtK) Elina Olkkonen. Elinan tavoitat Twitteristä, LinkedInistä ja Instagramista.
Lähteet:
Hansen, S. O., & Knudsen, U. B. (2013). Endometriosis, dysmenorrhoea and diet. European journal of obstetrics, gynecology, and reproductive biology, 169(2), 162–171. https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2013.03.028
Ignatius, A. (2018). Joka kymmenes nainen. Elämä endometrioosin kanssa. Kustannusosakeyhtiö Teos.
Leonardi, M., Hicks, C, El‐Assaad, F, El‐Omar, E, Condous, G. Endometriosis and the microbiome: a systematic review. BJOG 2020; 127: 239– 249.
Liu, Y., & Zhang, W. (2017). Association between body mass index and endometriosis risk: a meta-analysis. Oncotarget, 8(29), 46928–46936. https://doi.org/10.18632/oncotarget.14916
Parazzini, F., Viganò, P., Candiani, M., & Fedele, L. (2013). Diet and endometriosis risk: a literature review. Reproductive biomedicine online, 26(4), 323–336. https://doi.org/10.1016/j.rbmo.2012.12.011
Shah, D. K., Correia, K. F., Vitonis, A. F., & Missmer, S. A. (2013). Body size and endometriosis: results from 20 years of follow-up within the Nurses’ Health Study II prospective cohort. Human reproduction (Oxford, England), 28(7), 1783–1792. https://doi.org/10.1093/humrep/det120
Simmen, R., & Kelley, A. S. (2018). Seeing red: diet and endometriosis risk. Annals of translational medicine, 6(Suppl 2), S119. https://doi.org/10.21037/atm.2018.12.14
Yamamoto, A., Harris, H. R., Vitonis, A. F., Chavarro, J. E., & Missmer, S. A. (2018). A prospective cohort study of meat and fish consumption and endometriosis risk. American journal of obstetrics and gynecology, 219(2), 178.e1–178.e10. https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.05.034