Suolistomikrobiston ympärille keskittyvä tutkimus on ollut ravitsemustieteen alalla ’hot topic’ jo hyvän tovin. Suolistomikrobiston monista terveysvaikutuksista ollaan koko ajan tietoisempia. Kehittyneet menetelmät mahdollistavat mikrobilajien ja niiden aineenvaihduntatuotteiden entistä tarkemman analyysin.

Monet suolistomikrobien terveysvaikutuksista pätevät myös suun mikrobistoon. Kuinka moni tietää, että suuontelossa sijaitsee elimistön toiseksi monimuotoisin mikrobisto heti paksusuolen jälkeen? Entä sen, että tietyillä suun bakteereilla voi olla yhteys jopa Alzheimerin tautiin?

Suun mikrobistosta puhuttaessa viitataan usein biofilmiin, millä tarkoitetaan suun pinnoilla elävää mikrobiyhteisöä: bakteereja, sieniä, alkueläimiä sekä viruksia. Mikrobiflooraa löytyy syljestä, hampaista, kielestä, poskista, huulista ja kitalaesta.

Biofilmin tehtävinä on pilkkoa ruoan sisältämiä molekyyleja, torjua haitallisia mikrobeja, ylläpitää elimistön tasapainoa ja säädellä immuunipuolustusta. Sitä kautta ehkäistään useiden sairauksien kehittymistä.

Suun mikrobiston ollessa epätasapainossa nämä tehtävät eivät toteudu. Epätasapaino onkin pääsyy suun yleisimmille kroonisille sairauksille. Niitä ovat karies, gingiviitti eli ientulehdus ja parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudosten tulehdus. Ne voivat altistaa edelleen muille sairauksille, kuten IBD:lle, diabetekselle, sydän- ja verisuonitaudeille, tietyille syöpätyypeille ja Alzheimerin taudille.

Suun mikrobisto monipuolistuu nopeasti varhaislapsuudessa, erityisesti ensimmäisen 2–3 ikävuoden aikana. Useat ympäristötekijät vaikuttavat siihen, millaiseksi mikrobisto muotoutuu. Samoin kuin suolistomikrobiston, myös suun mikrobiston muotoutumiseen vaikuttavat olennaisesti synnytystapa ja rintaruokinnan kesto.

Tutkimus: Siirtyykö kariesbakteerit äidiltä lapselle?

Amerikkalaisessa tutkimuksessa selvitettiin äidin karieksen ja suun mikrobiomin koostumuksen yhteyttä lapsen suun mikrobiomiin. Samalla tarkasteltiin synnytystavan ja imetyksen mahdollisia vaikutuksia suun mikrobiomin varhaiseen kehitykseen.

Rintaruokituilla lapsilla oli syljessään vähemmän karieksen kehittymiseen yhdistettyjä Prevotella– ja Veillonella-bakteereja. Havainto tukee aiempaa tutkimusnäyttöä siitä, että imetys suojaa kariekselta. Synnytystavasta johtuvat erot hävisivät vuoden iässä.

Tutkimuksen päähuomio oli kuitenkin se, että kariesbakteerien siirtyminen lapseen oli yhteydessä enemmänkin ruokavalion muutoksiin ja iän myötä lisääntyviin ihmiskontakteihin kuin äidin kariekseen.

Ikääntymisen myötä suun terveydessä tapahtuu usein muutoksia esimerkiksi lääkityksen, ruokavalion muutosten ja sairauksien myötä. Terve suu on edellytys monipuoliselle syömiselle ja edelleen riittävälle ravinnonsaannille ja toimintakyvylle.

Suun terveyttä voidaan tukea huolehtimalla päivittäisestä suuhygieniasta ja säännöllisistä suun terveydentilan tutkimuksista. Lisäksi ravitsemuksen rooli on tärkeä. Sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttötiheyttä on hyvä tarkastella ja ajoittaa niiden nauttiminen ruokailuhetkiin. Säännöllinen syöminen on hammasterveyden kannalta parempi kuin tiheä napostelu.

Ravitsemussuosituksiin perustuva ruokavalio tukee suun terveyttä. Se ehkäisee hampaiden reikiintymistä, ientulehdusta ja parodontiittia. Kiinnityskudoksille tärkeitä ravintoaineita ovat C-vitamiini, magnesium, kalsium ja dokosaheksaeenihappo (DHA). Myös D-vitamiinin saannista on hyvä huolehtia, sillä yhdessä kalsiumin kanssa se suojaa eroosiolta ja hampaiden menetykseltä.

• Syö säännöllisesti ja vältä tiheää napostelua. Näin sylki ehtii neutraloida suun happamuutta aterioiden välillä ja suojata hammaskiillettä.
• Pohdi, onko sokerin sekä happamien mehujen ja virvoitusjuomien käyttö kohtuullista ja ajoittuuko käyttö aterioiden yhteyteen. Voisiko sokerisen jogurtin sijaan syödä välipalaksi luonnonjogurttia ja marjoja? Entä juoda janoon ensisijaisesti vettä tuoremehun sijaan?
• Kalsium on tärkeä ravintoaine hampaille. Se estää hampaiden eroosiota neutraloimalla ruoan sisältämiä happoja. Kalsiumia saat esimerkiksi kalsiumilla rikastetuista kasvijuomista, tofusta ja soijasta, tummista lehtivihanneksista ja maitotuotteista. Lisäksi riittävä D-vitamiinin saanti tukee mineraalien kiinnittymistä hampaisiin.
• Runsas kasvisten syönti on kiistatta eduksi terveydelle. Yhdessä happamien ruokien kanssa nautittuna kovien kasvisten syöminen saattaa kuitenkin kuluttaa hampaiden pehmeää pintaa. Kasvissyöjien kannattaakin kiinnittää erityishuomiota kalsiumin saantiin ja muistaa käyttää ksylitolituotteita aterioinnin jälkeen.

Suussa elää monimuotoinen mikrobisto, jonka koostumus vaihtelee yksilöllisistä tekijöistä riippuen. Siihen vaikuttaa perimän lisäksi ympäristötekijät, kuten ruokailutottumukset, tupakointi, suuhygienia, antibioottikuurit ja rokotukset.

Olennaista suun terveyden kannalta on se, onko mikrobisto tasapainossa. Epätasapaino altistaa suun sairauksille, sillä patogeeniset mikrobit ottavat vallan ja pääsevät aiheuttamaan suuhun tulehdusta.

Suun mikrobitasapainoa voi tukea pitkälti samoilla keinoilla kuin suun terveyttä muutenkin:

• Huolehdi hampaiden säännöllisestä mekaanisesta puhdistuksesta. Muista hammaslanka!
• Käytä fluorihammastahnaa.
• Vähennä suun happohyökkäyksiä kiinnittämällä huomiota sokerin ja happamien virvoitusjuomien käyttöön ja naposteluun.
• Tupakointi on haitallista myös suun terveydelle.

Hyvä uutinen on, että ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ja säännöllinen ateriarytmi on eduksi niin hampaiden hyvinvoinnille kuin yleisterveydelle. Ei siis monimutkaisia sääntölistoja, vaan ohjenuoraksi riittää, että syö lautasmallin mukaisia aterioita ja maukkaita välipaloja, mutta muistaa myös ateriavälit.

Lataa tästä oheinen hammasterveys-info. Voit käyttää sitä muokkaamattomana vapaasti. 

Tekstin on laatinut ravitsemustieteen opiskelija (TtK) Elina Olkkonen. Elinan tavoitat Twitteristä, LinkedInistä ja Instagramista. 

Lähteet:

Kilian, M., Chapple, I., Hannig, M. et al. The oral microbiome – an update for oral healthcare professionals. Br Dent J 221, 657–666 (2016). https://doi.org/10.1038/sj.bdj.2016.865

Kleinstein, S. E., Nelson, K. E., & Freire, M. (2020). Inflammatory Networks Linking Oral Microbiome with Systemic Health and Disease. Journal of Dental Research, 99(10), 1131–1139. https://doi.org/10.1177/0022034520926126

Ramadugu K, Bhaumik D, Luo T, Gicquelais RE, Lee KH, Stafford EB. ym. Maternal Oral Health Influences Infant Salivary Microbiome. J Dent Res 2021. Julkaistu verkossa 28.8.2020. DOI: 10.1177/0022034520947665

Sharma, N., Bhatia, S., Sodhi, A. S., & Batra, N. (2018). Oral microbiome and health. AIMS microbiology, 4(1), 42–66. https://doi.org/10.3934/microbiol.2018.1.42

Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus. Valtion ravitsemusneuvottelukunta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 4/2020.